Minun liikunta tähän asti on aiemmin ollut lähinnä vain vaunulenkkejä muutamana päivänä viikossa jos sitäkään, joten kun nyt vaunulenkkejä on päivittäin ja lisätty siihen vielä lihaskuntoa melkein joka päivälle niin kylläpä huomaa jotakin tehneensä.
Sanonpa siis että voihan kolotus kun lihakset yrittävät pysyä tässä liikuntamäärän kasvussa mukana. Viime yönä heräilin useaan otteeseen kun kolotti käsivarsia ja reisiä. Kyllä huomaa että ei sitä aiemmin ole ollut riittävästi lihaksille liikuntaa. Mutta pitää ajatella positiivisesti: kun kerta jossakin tuntuu niin pitää jotakin tapahtuakin ja toivon totisesti että nämä kolotukset näkyvät kuuden viikon jälkeen positiivisina muutoksina :)
Ihana on kyllä ollut huomata että kyllähän sitä aikaa löytyy liikunnallekin kun vaan sitä lähtee järjestämään ja että jumpat onnistuu niin vaunuillen kuin vauvan kanssa olohuoneessakin vauva mukana ja ilman vauvaa. Vauvan kanssa tehtävät jumpat ovat saaneet hymyn niin minun kuin vauvankin huulille, riemunkiljahduksineen, kun on niin jännää. Ja mikä parasta kyllä oma olokin on paljon virkeämpi kuin viikkoihin.
Oli tarkoitus laittaa tähän superhieno kuva meidän vauvasta vauvajumpassa minun kanssa,mutta se nyt siirtyy hamaan tulevaisuuteen sillä esikoiseni poisti kaikki kuvat jotka hän apulaisena minulle otti...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti